”Minulla on mahdollisuus työssäoppimisjaksoon viikoksi valitsemassani työpaikassa tänä keväänä. Olen pitkään seurannut HAUSin koulutustarjontaa ja haluaisin tulla oppimisjaksolle teille. Minua innostaa työskentelynne edelläkävijänä koulutuksen ja kehittämisen parissa. Mielelläni kuulisin jaksollani esim. digitaalisesta oppimisympäristö eOppivasta, oppimismuotoilusta ja digitaalisten koulutusratkaisujen tuotannosta.”
Suunnilleen näillä sanoilla lähestyin Hanna Siiraa sähköpostilla ensimmäisen kerran huhtikuussa ja onneksi lähestyin, sillä toukokuun puolivälissä eOppiva-tiimi otti minut vastaan työssäoppimisviikolleni.
Olen taustaltani suomen ja viestinnän lehtori, mutta työnkuvani vaihtelee melkoisesti erilaisten projektien myötä, joissa olen mukana. Työskentelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Viime vuosina työnkuvani on ollut monimuotopedagogina toimiminen, koska suurimmassa osassa koulumme koulutuksista ainakin osa opiskellaan verkossa. Minulla on siis verkkokurssien suunnittelusta ja koulutuskokonaisuuksien luomisesta kokemusta ammattikorkeakoulun näkökulmasta ja HAUSin työssäoppimisviikolla halusinkin lähteä vertailemaan sitä, miten suunnitteluprosessit eroavat toisistaan ja mitä opittavaa tässä voisi olla puolin ja toisin.
Mistä varjostamisessa on kyse?
Työn varjostaminen (eng. Job shadowing) on menetelmä, jossa työntekijä saa mahdollisuuden tutustua tiettyyn ammattiin tai työtehtävään tarkemmin seuraamalla ja avustamalla yleensä kokeneempaa työntekijää tai asiantuntijaa hänen työssään. Se tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden oppia ja saada käytännön kokemusta alasta tai tietyistä työtehtävistä suoraan ammattilaisen rinnalla.
Varjostamisen avulla pääsee tarkkailemaan ja oppimaan toisen asiantuntijan päivittäisiä tehtäviä, vastuita ja haasteita. Varjostaja voi esimerkiksi seurata, miten toinen asiantuntija kommunikoi asiakkaiden, kollegoiden ja esimiesten kanssa, miten hän ratkaisee ongelmia, ja miten hän soveltaa osaamistaan käytännön tilanteissa. Tämä antaa mahdollisuuden saada syvällistä tietoa työstä ja sen vaatimuksista, sekä hahmottaa, millaiset taidot ja ominaisuudet ovat tärkeitä kyseisessä työssä.
Varjostaminen antaa siis osaamista, jota ei ole mahdollista saada ilman, että menee sinne, missä työtä tehdään. Meidän omassa organisaatiossamme tästä puhutaan työssäoppimisena tai työelämäpäivityksenä. Minusta varjostaminen terminä kuvaa paremmin sitä, mistä tässä on kyse. Toisen työn varjostaminen osoittautui hyväksi keinoksi oppia uutta omaan työhön toteutettavaksi.
Ideoita omaan työhön
Suosittelen ehdottomasti varjostamista kaikille, joille tarjoutuu siihen mahdollisuus. Kun pääsee seuraamaan toisen asiantuntijan työskentelyä aiheesta, josta on kiinnostunut ja josta haluaa oppia lisää, viikosta saa todella monipuolisen hyödyn irti. Omalla viikollani ehdin tutustua verkkokoulutusten tuotantoprosessiin ja pääsin mukaan sen eri vaiheisiin mm. oppimissisältö- ja käsikirjoituspajaan. Opin, miten tärkeää on suunniteltu ja johdettu prosessi, jossa jokaisella on oma työnkuvansa. Huomasin myös, miten tärkeitä on sisäiset ohjeistukset eri vaiheista. Mieleen jäivät myös tiimin tehokkaat kokoukset esimerkiksi työnjaosta. Konkreettisina, heti käyttöön otettavina työkaluina ammattikorkeakouluumme on koulutus Oppimisen uusi aika kaikille opettajille digitaalisista koulutuksista sekä Pelikirja avuksi verkkokurssien suunnitteluun ja rakentamiseen. Pelikirja on se, jonka avulla aikanaan itse löysin HAUSin ja eOppivan, ja se pelittää yhä.
Vaikka varjostusviikko poikikin minulle juuri niitä uusia tietoja oppimismuotoilusta ja digitaalisten koulutusratkaisujen tuotannosta, joita lähdin hakemaan, viikon paras anti taitaa sittenkin liittyä ihmisiin ja kohtaamisiin. Tunsin itseni tervetulleeksi ensikontaktista lähtien eOppiva-tiimiin kiireisen arjen keskelläkin. Hanna Siira oli laatinut minulle mielenkiintoisen ja monipuolisen viikko-ohjelman. Jokainen tiimin jäsen kertoi omasta työstään eikä pelästynyt (tyhmiä) kysymyksiäni. Nyt tiedän, mitä tekee esimerkiksi oppimisvisualisti ja oppimismuotoilija. Erityiskiitos Tuuli Kurkipäälle työnsä backstagen avaamisesta. Opin Tuulilta, miten ”risetetään” ja muutaman muunkin jipon. Luulen, että paras antini minusta oli tiimille siinä, että tiimin jäsenet pääsivät kertomaan omasta työstään ulkopuoliselle ja siinä samalla tarkastelemaan omaa työtään ja työtapojaan ehkä eri näkökulmasta kuin aiemmin.
Varjostaminen oli ainakin minulle yksi antoisimmista ja monipuolisimmista täydennyskoulutuksista, joissa olen koskaan ollut. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus hypätä oman organisaation ulkopuolelle toisen tiimin matkaan. Kokemus oli massiivinen kognitiivinen dissonanssi, niin kuin eräs kouluttaja totesi oppimissisältöpajan jälkeen, – mutta positiivinen sellainen. Kiitos eOppiva-tiimi!
Kirjoittaja: Elina Johansson
