Mistä syntyy onnistunut visualisointi? Tässä kirjoituksessa jaan mutkattomia käytännön oppeja, joita olen poiminut työskennellessäni eOppivan oppimisvisualistina. Teen visualisointeja pääasiassa digitaalisiin koulutuksiin, mutta näitä vinkkejä voit hyödyntää vaikka esityskalvojen tai raporttien visualisoinnissa. 

 

Mitä visualisoinnilla halutaan korostaa?

Aloitan visualisointityön lukemalla ensin koulutuksen käsikirjoituksen. Koulutuksen visualisoinnilla halutaan tukea oppimista. Onnistunut visualisointi auttaa opiskelijaa hahmottamaan opiskeltavia asioita tehokkaammin, muistamaan pääpointteja paremmin ja pitämään yllä opiskelumielenkiintoa.

Visualisoinnilla voidaan luoda tunnelmaa ja mielikuvia sekä osoittaa opiskelijalle kohdat, joiden äärelle kannattaa pysähtyä pohtimaan — visualisointi on siis tärkeä osa käsikirjoitusta. Mietin aluksi tarkkaan, mikä on tekstin ydinsanoma. Törmään usein eri tuotannoissa aiheisiin, jotka ovat itselleni tuiki tuntemattomia. Siksi kysyn asiantuntijoilta tarkentavia kysymyksiä käsikirjoitustyöpajassa. (eOppivan Pelikirjasta voit tutustua tuotantoprosessiin tarkemmin). Usein tämä kirvoittaa mielenkiintoisia keskusteluja ja auttaa minua ymmärtämään kuvituksen kannalta oleellisia asioita paremmin.

 

Millainen visualisointi tukee oppijaa parhaiten?

Kun tiedän, mihin asioihin haluan opiskelijan kiinnittävän huomionsa, pohdin millä tavoin haluan korostaa niitä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, miten jokin asia on paras esittää visuaalisesti. Korostukseen on monenlaisia keinoja. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi pohtimalla kuvituskuvien tai infografiikan tarvetta. Kuvituskuva on kuva, joka elävöittää tarinaa tai informaatiota ja antaa katsojan ajattelulle “tilaa hengittää”. Infograafi on kokonaisuus, joka tiivistää tiedon napakasti yhteen kuvaan. Siihen voidaan liittää esimerkiksi tärkeimpiä avainsanoja ja -lukuja.

Etsin käsikirjoituksista sisältöä, jota on luontevaa visualisoida. Poimin tekstistä esimerkiksi tärkeimpiä lukuja tai listauksia, joista syntyy näppäriä taulukoita ja graafeja. Vuosiluvuista voidaan muodostaa mieleenpainuvia aikajanoja, kun taas listauksista syntyy visuaalisia ajatuskarttoja. Monesti työpöydälläni on asiakkaalta saatuja kuvia, jotka kaipaavat hieman jäsentelyä tai päivittämistä. Herkullisimpia ja lähes aina haastavimpia kuvitusaiheita ovat suuret kokonaisuudet, joita pitää pystyä tiivistämään ja kuvaamaan yhdellä kuvalla. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset strategiat, rakenteet tai prosessikuvaukset. 

On tärkeä muistaa, että väreilläkin on tärkeä rooli viestien ja mielikuvien luomisessa. Myös fontit ovat osa visuaalista ilmettä. Vaihtoehtoja on lukematon määrä ja siksi onkin viisasta pohtia millaiset visualisoinnit palvelevat tarkoitusta parhaiten.

 

Kuvitusstrategian tekeminen kannattaa!

Suunnittelen aina ennen kuin alan hommiin. Kevyt, alun suunnittelu säästää myöhemmin aikaa ja työskentely on tehokkaampaa, kun on suunnitelma, mitä seurata. Työn alla on useimmiten monta tuotantoa samaan aikaan, minkä vuoksi kuvitusprosessin on oltava tehokas, jotta koulutuksen julkaisu ei viivästy sen takia. Minulla on hyvä käsitys siitä, kuinka kauan jonkin asian visualisoiminen vie suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Kannattaa siis tehdä itselleen selväksi, kuinka paljon resursseja tehtävään on, jotta suunnitteleminen tapahtuu aikataulujen ehdoilla.

Päätän, teenkö kuvat alusta asti itse vai hyödynnänkö kuvapankkeja tai tekoälyä kuvitustyössäni. Ehdottomasti hauskinta on tehdä kaikki alusta asti itse, mutta aikataulut usein ohjaavat minua kuvapankkien luo. Kuvapankkikuvien käyttäminen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ladataan ensimmäinen valokuva, joka tulee vastaan ja käytetään sitä sellaisenaan. Kuvapankeista voi etsiä mitä erilaisempia valokuvia, taustoja ja muotoja, joista voi muokata kuvankäsittelyohjelmissa leikkaa-liimaa -tyylisiä kokonaisuuksia. Myös tekoälyn hyödyntäminen koulutusten visualisoinnissa osoittautuu välillä hyödylliseksi. Esimerkiksi valtionhallinnolle suunnattu Johda ajankäyttöäsi -koulutus on kuvitettu tekoälyn avulla. Koulutuksessa seikkailee kreikkalaisia patsaita pohtimassa nykyaikaisen työelämän ajankäytön haasteita. Käytin apunani tekoälypohjaista Midjourney -kuvanluontityökalua. Midjourneyssa käyttäjä pystyy luomaan kuvia tekstikehotteilla, eli prompteilla. Lisäksi kuvia voi jatkojalostaa kuvankäsittelyohjelmien sisältämillä tekoälytoiminnoilla.

Visualisoinnissa on myös hyvä ottaa huomioon seuraavia asioita:

• Moninaisuus – esiintyykö visualisoinnissa erilaisia ihmisiä ja millaisessa valossa heidät kuvataan?
• Saavutettavuus – ovatko kuvat riittävän kokoisia, onko niissä tarpeeksi kontrastia ja saako niihin upotettua alt-tekstin?
• Kohderyhmä – ketkä tulevat näkemään visualisoinnin ja miten he sitä tulkitsevat?
• Edellä mainittujen lisäksi on hyvä pitää mielessä mahdolliset tekijänoikeusseikat ja muut käyttöoikeuksia rajoittavat tekijät.

Suunnitelman muistamiseksi kannattaa laatia moodboard. Moodboard on visuaalinen ajatustaulu, johon kootaan väripaletti, esimerkkejä halutunlaisista kuvista ja grafiikoista sekä valitut fontit. Moodboardin voi koota valitsemallensa digitaaliselle alustalle. Itse käytän Miroa, jossa kaikkien tuotantojen suunnitelmat säilyvät ja pysyn paremmin kärryillä. Yhtä hyvin voit laatia moodboardin vaikka PowerPointiin. Jos asiakasorganisaatiolla on oma brändi-ilme, tutustun organisaation visuaaliseen oppaaseen ja käytän sitä apunani.

Sitten vain kääritään hihat ja aletaan toteuttamaan. Visuaalisia kiertoilmauksia on hauskaa keksiä ja luovuus saa kukkia! Miten sinä visualisoisit esimerkiksi aiheet: jatkuva oppiminen, metakognitio tai adaptiivinen oppiminen?

 

Kysy palautetta 

eOppivan tuotantoprosessissa palautteen antamiselle on laitettu painoarvoa. On arvokasta saada palautetta visualisoinnista työryhmältä ja koulutuksen testaajilta. Rakentavan palautteen saaminen auttaa minua tekemään tarvittavia muutoksia sekä kehittymään. Kannattaa siis rohkeasti kysyä muiden mielipidettä ja luottaa siihen, että rakentavan palautteen myötä lopputulos on usein timanttisempi!

 

Opit koottuna: mistä syntyy onnistunut visualisointi?

1. Mieti aluksi tarkkaan, mikä on tekstin ydinsanoma.
2. Pohdi millainen visualisointi tukee oppijaa parhaiten.
3. Laadi kuvitusstrategia ennen kuin ryhdyt hommiin.
4. Anna luovuuden kukkia ja toteuta suunnitelmaa.
5. Kysy palautetta ja ota se kiitollisena vastaan.

 

PS. Tein blogitekstin visualisoinnit käyttämällä generatiivista tekoälyä, kuvapankkeja ja kuvankäsittelyohjelmaa.