05.07.2019

Tärkeintä on oppia

Elinikäisen oppimisen ihanne on jo pitkään ollut juurrutettuna suomalaisten mieliin. Nykyinen työelämä on kuitenkin hektistä ja kaikilla on kiire. Monista tuntuu, että uuden oppimiselle ei ole aikaa. Miten oppimisen voisi tehdä mahdollisimman mielekkääksi ja miellyttäväksi? eOppivan missio on se, että jokainen voisi oppia. Haluamme tuoda oppimisen koko valtion henkilöstön saataville helposti ja miellyttävästi.

Oppiminen on välttämätön työelämätaito

Nykyisessä työelämässä tärkeintä ei ole se, mitä organisaation työntekijät tai asiantuntijat osaavat. Tärkeämpää on se, mitä he pystyvät oppimaan ja miten he pystyvät soveltamaan oppimaansa työelämään. Formaalilla tutkintoon johtavalla koulutuksella tulee tulevaisuudessakin epäilemättä olemaan aikansa, paikkansa ja tarkoituksensa. Samaan aikaan kuitenkin työhön sidotun nopean ja joustavan oppiminen tarve kasvaa kompleksisessa maailmassa entisestään.

Monessa organisaatiossa työyhteisön kulttuuri ja johtaminen eivät vielä tarpeeksi tue joustavaa, työhön liittyvää asiantuntijuuden kehittämistä. Digitaalisuuden avulla voidaan ratkaista esimerkiksi saavutettavuuteen, ajankäyttöön ja tehokkuuteen liittyviä haasteita. Yksin digitaalisuudella ei kuitenkaan voida vaikuttaa ajattelutapoihin ja asenteisiin, jotka ovat kriittinen edellytys asiantuntijaorganisaation oppimiselle.

Työssäoppiminen vaatii myös aikaa. Jos organisaatio ei panosta henkilöstön osaamiseen antamalla siihen aikaa, on vaikea kuvitella, että yksilöt pystyvät oppimaan. Tutkimusten valossa on helpompaa oppia useammin lyhyissä pätkissä, kuin yrittää ahmia koko vuoden koulutukset parissa-kolmessa kahdeksan tunnin koulutuspäivässä.

Oppiva organisaatio

Työssäoppimiseen liittyy kiinteästi myös organisaation oppiminen. Työhön ja siitä tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavat lisäksi myös poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Yhteiskunnallinen näkökulma korostuu etenkin valtiolla työskentelyssä. Yhteiskunnallisessa kontekstissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävällä tavalla työn organisointiin ja suunnitteluun.

Tunnettu valkovenäläinen psykologi Lev Vygotski on jo 1930-luvulla todennut, että on olemassa huonoa ja hyvää oppimista. Hyvä oppiminen raivaa tietää uusille kehitystasoille kulkien kehityksen edellä, kun taas huono oppiminen on ennalta annetun, valmiin kulttuurin siirtämistä vastaanottajien päihin. Hyvä oppiminen tuottaa aina jotakin ennalta arvaamatonta.

Aikuiskasvatustieteen professori Yrjö Engeström käsittelee teoksessaan Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä (2004) organisaatioiden oppimista. Engeströmin mukaan organisaation kehityksen ymmärtämiseksi ei riitä pelkästään yksilön seuraaminen, vaan on tutkittava toimivaa yhteisöä ja sen murrosta, ja nähtävä muutos sosiaalisena ja yhteistoiminnallisena muutoksena.

Myös tekniikan tohtori Leenamaija Otala, joka on tutkinut elinikäistä oppimista ja organisaation oppimista, korostaa organisaatioiden kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin, oppimaan uusia toimintatapoja

Ihmisen aivot muokkautuvat läpi elämän

Annika Hultén, tutkijatohtori Aalto-yliopiston Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta kirjoittaa eOppiva-blogissa aikuisena oppimisesta. Vaikka oppiminen aikuisiällä saattaa tuntua usein työläältä ja vaikealta, on aikuisella Hulténin mukaan kuitenkin kyky tehokkaampaan opiskeluun kuin lapsella. Lapsena oppiminen vaatii huomattavan määrän toistoja siinä missä aikuisella on taito uuden tiedon integroimiseen vanhaan tietämykseen. Mikäli huomio on kohdallaan, syntyy aikuiselle laadultaan pysyvämpi muistijälki aivoihin jo muutaman toiston jälkeen.

Hulténin mukaan oppiminen perustuu aivojen näkökulmasta hermosolujen välisten kytkentöjen muokkautuvuuteen, eli plastisuuteen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun kaksi vierekkäistä hermosolua aktivoituvat toistuvasti samaan aikaan, muodostavat ne välilleen yhteyden. Tämän yksinkertaisen mekanismin avulla aivomme muokkaavat hermoverkkoja niin, että tiedon palasia voidaan liittää toisiinsa.

Vaikka toisto on avainasemassa aivojen muokkautumisen kannalta, on Hulténin mielestä erityisen kiinnostavaa se, että myös hermoverkon tila vaikuttaa oppimiseen, ennen kaikkea motivaation ja tunteiden kautta: “Ihminen, joka on motivoitunut, keskittynyt ja kokee mielihyvää oppimistilanteessa, saa aikaan aivoissa tilanteen, jossa hermosolut helpommin muodostavat uusia kytköksiä.”

Meitä eOppivassa kiinnostaa, miten yksilöt ja organisaatiot oppivat, ja millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa oppimisprosessiin. Erityisesti meitä kiinnostaa se, miten tehdään mahdollisimman hyviä digitaalisia koulutuksia mahdollisimman fiksusti, tuotantotehokkaasti ja niin, että lopputulos tukee laadukasta oppimista. Lisäksi toivomme, että oppiminen olisi hauskaa ja innostavaa – myös kesällä!

Keräämme jatkuvasti palautetta koulutuksistamme ja kannustamme kaikkia tutustumaan verkostoihimme. Tervetuloa mukaan!

 

Pelikirja-blogisarjassa käsittelemme parhaita käytäntöjämme digitaalisten koulutusten tuotannossa. Tieto perustuu kymmeniin tekemiiimme digitaalisiin koulutuksiin ja yhteistyöhön satojen asiantuntijoiden kanssa. Voit ladata pelikirjan ilmaiseksi täältä.