Saara Saarinen   13.11.2018

Kokeilua ja protoilua

Kokeileminen ja protoilu ovat tulleet työelämään jäädäkseen. Siitäkin huolimatta, että meitä ei koulussa niihin opetettu, eikä työelämässäkään aikaisemmin ole kannustettu. Ei siis olekaan ihme, että nopeasti ja ketterästi tekeminen, keskeneräisten tuotosten jakaminen ja niistä kommunikointi vievät helposti epämukavuusalueelle. Sinne hyppääminen saattaa aluksi tuntua vaikealta, mutta kun kerran hyppää, niin seuraavalla kerralla on jo paljon helpompaa.

Protoilun ja kokeilun hyödyt ovat mielestäni kiistattomia:

Proton avulla pääset heti testaamaan ideaasi ilman viikkojen mahdollisesti turhaa työtä oikeiden käyttäjien kanssa; säästät aikaa ja vaivaa.

Protot & kokeilut mahdollistavat ketterän toimintamallin; työsi on nopeampaa ja tehokkaampaa.

Saat heti palautetta ja käyttökokemusta ideastasi; jatkokehitys helpottuu.

Ideasta on helpompi puhua ja se on helpompi myydä päättäjille, kuluttajillle ja asiakkaille, kun sen esittelemiseksi on “jotakin kättä pidempää”.

Yhteisen ymmärryksen muodostaminen on helpompaa jonkun konkreettisen avulla; muotoilu auttaa abstraktien ja vaikeiden asioiden konkretisoinnissa.

Yhdessä tekeminen ja omien työprosessin avaaminen muille poistaa siiloja, lisää keskinäistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samalla se sitouttaa yhteisten päämäärien saavuttamiseen.

Muutosten tekeminen on helpompaa kun ideasi ei vielä ole kuukausien kehityksen tuote. Tee siis mielummin ennemmin kuin myöhemmin tämä: Kill your darlings!

 

Protoilun ja kokeilun haasteet

Jos mietit, kannattaisiko sinun kokeilla uudenlaista toimintatapaa ja lähteä protoilemaan, kannustan sinua lämpimästi tekemään niin. Koska mietitäänpä hetki, mitä pahimmillaan voisi käydä?

Huomaisit, että ideasi ei toimi? No sehän on loistava uutinen nopean protoilun jälkeen. Voit onnitella itseäsi, että et käyttänyt ideasi kehittämiseen enempää aikaa, ja vaihtaa ketterästi suuntaa. Tai mitäpä jos huomaat, että ideasi on hyvä, mutta kaipaa vielä tarkennuksia ja parannuksia? Sitten vaan tekemään.

Ihan noin yksinkertaista ei protoilu ja kokeilu totuuden nimissä kuitenkaan aina ole. Listasin asioita, jotka huomioimalla pääsee helpommin maaliin.

Protoilu ja kokeilu eivät ole päämäärätöntä haahuilua tai henkilökohtaisen ajatuksenvirtasi ulkoistamista; aseta selkeä päämäärä ja tavoitteet. Mieti etukäteen tarkasti, mitä yrität protolla testata ja miksi? Mitä sinun pitäisi kokeilusi jälkeen tietää?

Mieti tarkkaan myös se, mihin asioihin haluat testikäyttäjiltäsi palautetta. Jotkut asiat ovat nice to know, mutta vievätkö ne prototyyppisi kehittämistä eteenpäin?

Raja keskeneräisen ja liian keskeneräisen välillä on veteen piirretty. Ketteriin menetelmiin tottumattomien voi olla vaikea kommentoida keskeneräistä tuotosta kiinnittämättä huomiota epäoleellisiin yksityiskohtiin. Mieti missä vaiheessa tuotoksesi on sellainen, että siitä saa enemmän vastauksia kuin se herättää kysymyksiä.

Aikatauluta kokeilujaksosi niin, että sen aikana et muuta protoasi, vaan keräät siitä ainoastaan käyttäjäkokemusta ja palautetta, ja vasta niiden analysoinnin jälkeen aloitat protosi parantelun.

Älä tee kokeilusta tai protosta työstäsi irrallista osaa, koska silloin et luultavasti löydä sille aikaa. Sido se olemassa oleviin prosesseihin ja toimintamalleihin, ja ota osaksi jokapäiväistä työtäsi. Silloin saat siitä myös aidoimman käyttäjäkokemuksen.

 

eOppivan pelikirjaproto

Nopea protoilu voi tarkoittaa mitä vaan 15 minuutista vaikkapa kuukauteen, riippuen siitä mitä olet tekemässä. Me kehitimme eOppivan pedagogisen pelikirjan ja tuotantoprosessimme (josta voit lukea lisää aikaisemmasta blogikirjoituksestani) prototyypin kahdessa viikossa, ja sen jälkeen testasimme sitä asiakkaidemme kanssa 4 kk. 

Olemme saaneet pelikirja-protosta ja tuotantomallistamme arvokasta palautetta ja käyttökokemuksia. Kehitämme parhaillaan seuraavaa versiota, joka julkaistaan tammikuussa 2019. Tällä hetkellä se kulkee työnimellä “oppimissinko”, ja kuten nimi jo vihjaakin, kyseessä on muutakin kuin pelkkä kirja.


Miten muuten olisin voinut kaiken tämän oppia?

Aloitin työt eOppiva-tiimissä huhtikuussa 2018. En keksi mitään muuta tapaa, jolla olisin yhtä nopeasti oppinut näin paljon ja huomannut tuotantojemme kipupisteet, pullonkaulat sekä asiakkaidemme huolet ja murheet, kuin kokeilun ja protoilun avulla.

Uskallan myös väittää, että en ole ainoa, joka on oppinut uutta: kaikki asiakkaamme ovat rohkeasti hypänneet mukaan liikkuvaan junaan, ja myös he ovat oppineet meidän kanssamme. Ja sillähän ei oikeastaan ole niin paljoa väliä mitä osaamme nyt, vaan sillä, mitä me olemme valmiita oppimaan.

 

Saara Saarinen (TaM, AmO, Medianomi AMK) on eOppivan oppimiskokemussuunnittelija, Learning Designer.

 

Pst! eOppivassa julkaistiin juuri erinomainen Johdatus ketteryyteen -koulutusKatsopa se niin tiedät miksi maailma tarvitsee ketteryyttä ja miten voit omassa työssäsi sitä hyödyntää. 

 

Kommentit:

Jätä kommentti