eOppiva   09.10.2018

Voiko myös julkishallinnon toimija tarinallistaa?

Julkishallinnon toimija ei ainoastaan voi tarinallistaa, vaan sanoisin, että julkishallinnon toimija tarvitsee tarinallistamista. Ihmisten kiinnostus syntyy tunteita herättämällä. Tunteet saavat toimimaan ja toiminta saa aikaan tulosta. Katso eOppivasta kuusi väitettä tarinnallistamisesta.

Tarinallistaminen on sitä, että toiminnasta tehdään tarinaa. Ei siis vain puhuta tarinaa, tai kirjoiteta tarinaa, vaan luodaan tarinatoimintaa, joka koskettaa ja puhuttelee vastaanottajan kaikkia aisteja. Tarina ei ole vain sanoja tai tekstiä. Tarina voi myös maistua, tuoksua, kuulua, näkyä ja tuntua.

Viestintä kaikilla aisteilla koettava tarinakokemus

Viestintä voi olla myös tarinakokemus, joka parhaimmillaan on luotu yhdessä vastaanottajan kanssa. Tarinallistamisen avulla organisaation visio ja toiminnan tarkoitus kirkastuu. Kaikelle tekemiselle saadaan yhteinen punainen lanka, myös johtaminen helpottuu. Tarinallistaminen tuo toiminnan arvoja ja tavoitteita esiin inhimillisesti ja vakuuttavasti.

Näin etäinenkin organisaatio on muutettavissa kiinnostavaksi ja sisäisen hengen muodostaminen helpottuu. Yhteinen tarina sitouttaa kaikkia kulkemaan kohti yhteistä tavoitetta. Se tuo toimintaan ja tekemiseen myös potkua, ripauksen leikkimielisyyttä ja hauskanpitoa.

Tarina on kutsu yhteiselle muutosmatkalle

Julkishallinnon toimijalle tarinallistaminen sopii erityisen hyvin, koska toiminnassa pyritään usein saamaan aikaan muutoksia. Tarina itsessään pitää sisällään muutoksen, usein kasvutarinan, jossa on käänteitä, vastavoimia, esteitä ja kaikesta huolimatta tahto kulkea eteenpäin. Tarinalla voidaan kuvata sitä muutosmatkaa, jota ollaan yhdessä tekemässä.

Julkishallinnon asiat voivat tuntua monimutkaisilta ja vaikeasti ymmärrettäviltä. Tarinallistamisen avulla asioita voidaan konkretisoida  ja havainnollistaa, esimerkiksi tarinallisilla kuvituksilla, peleillä, hahmoilla tai jopa esineiden avulla. Näin abstraktit asiat juurtuvat arjen tasolle, ja ymmärrys syy-seuraus-suhteista karttuu.

Tarinan juoni kuljettaa fyysisestä digitaaliseen ja toisinpäin 

Tarinallistamisen avulla voidaan rakentaa myös tarinallisia tiloja, jotka kuvastavat esimerkiksi sitä, mitä kohti halutaan yhdessä olla menossa. Nämä tilat – tarinanäyttämöt – voivat olla digitaalisia tai fyysisiä, tai parhaimmillaan yhdistelmiä. Tarinanäyttämöt voidaan rakentaa sellaiseen muotoon, että ne osallistavat ihmisiä esimerkiksi yhteissuunnitteluun, ideoimaan parempaa tulevaisuutta konkreettisen tarinallisen toteutuksen avulla. Tarinateoksen kehittymistä voidaan seurata sosiaalisessa mediassa ja ihmisiä osallistaa teoksen täydentämiseen.

Digitaalisen ja fyysisen yhdistäminen on tarinallistamisessa olennaista. Kun moni asia digitalisoituu, korostuu fyysisen merkitys. Me olemme fyysisiä olentoja: voimakkaimmat muistijäljet syntyvät aistikokemusten kautta. Otamme käyttöön entistä tehokkaammat ja inhimillisemmät viestinnän keinot. Teemme asiakkaasta toimijan, joka osallistuu tarinan rakentamiseen sen sijaan, että olisi vain sen passiivinen vastaanottaja.

 Mistä tunnistat tarinan?

Mikä tarina sitten on? Useimmiten siitä löytyy yksi tai useampia seuraavista elementeistä. Toisinaan tarinaksi kuitenkin kutsutaan tekstejä tai palveluita, joissa ei ole mitään näistä elementeistä.

  1. Tarinassa on yleensä selkeä rakenne: alku, keskikohta ja loppu.
  2. Tarinassa on kronologisuutta, tarina on yhtenäinen tapahtumien sarja (vaikka rikkoisikin aikarajoja).
  3. Tarinassa on syy–seuraus-suhteita, juonellisuutta.
  4. Tarinallistamisen näkökulmasta tarina on yrityksen / organisaation toiminnan punainen lanka.
  5. Tarinassa on selkeä hahmo/toimija (voi olla myös tuote, yritys, maisema jne.).
  6. Tarinassa on sekä faktaa että fiktiota (tarina on dramatisoitu, mielenkiintoinen, koukuttava).
  7. Tarina vetoaa tunteisiin (inhimillisyys, merkitykset, tunnistamisen kokemukset).
  8. Tarina vetoaa eri aisteihin ja herää eloon aistien kautta (vrt. tekstissä adjektiivit, kuvailut, palveluissa eri aisteihin vaikuttaminen)

 

Anne Kalliomäki on tarinallistamisen eli tarinalähtöisen strategisen muotoilun asiantuntija, kouluttaja ja tarinallistaja. Tarinallistamisen avulla yritykset voivat tuottaa asiakaskohtaamisia, jotka ovat vaikuttavia ja erottuvia. Anne on kirjoittanut kirjan ”Tarinallistaminen – palvelukokemuksen punainen lanka”. (Talentum 2014). Kirja palkittiiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Saisiko olla Olipa kerran?

Kommentit:

AT

Hei,
kiitos hyvästä tekstistä! Olisiko sinulla jakaa oivaltavaa tarinallistamisesimerkkiä julkishallinnosta?

Vastaa

Jätä kommentti