eOppiva Kirjaudu
Saara Saarinen 11.08.2020

Tekoälyä, muotoilua ja oppimista

Oletko pohtinut, miten meidän kaikkien suomalaisten arki voisi muuttua sujuvammaksi, jos pystyisimme hyödyntämään siinä tekoälyä tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla?


Kansallinen tekoälyohjelma Aurora AI pohtii kysymystä monesta eri näkökulmasta niin maailman parhaan hallinnon kuin yksittäisen ihmisen kannalta. Auroran ihmiskeskeinen lähestymistapa on globaalissa mittakaavassa täysin uniikki. Voisikin sanoa, että kyseessä on Suomelle melkoinen näytön paikka.

 

Mitä pitäisi oppia ja kenen pitäisi oppia?

Aloitimme kesällä kollegani Tuire Suihkosen kanssa työskentelyn yhdessä VM:n asiantuntijoiden ja Aurora-verkoston kanssa osaamisen kehittämisen ja oppimisen parissa.

Työskentelymme tavoitteena oli tunnistaa, keiden osaamista pitäisi Aurora AI -ohjelman puitteissa kehittää, valita kriittisimmät kohderyhmät sekä muodostaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä ihmiskeskeisyys tarkoittaa. Lisäksi pohdimme reunaehtoja ja yhteiskunnassa meneillään olevia asioita, joita voisimme hyödyntää. 

Yhteinen työskentely tapahtui kolmessa digitaalisessa työpajassa Miron ja Google Sliden avulla. Vaikka työkalut olivat monelle osallistujalle uusia, homma lähti hienosti liikkeelle ja saimme paljon aikaiseksi. Käynnistimme projektin yhteisen ymmärryksen muodostamisesta siihen, mitä tekoäly ja ihmiskeskeisyys Aurorassa tarkoittavat. Ilman selkeätä määrittelyä ne saattavat helposti jäädä isoiksi sanoiksi vailla konkreettista merkitystä.  

Ihmiskeskeisyyden määrittelyä Aurorassa. Työskentelyn dokumentaatiossa pääset tutustumaan tuloksiin.

 

Poisvalintoja ja verkostotyön johtamista

On selvää, että niin massiivisessa kokonaisuudessa kuin Aurora, on tarpeen tehdä priorisointia sen suhteen, mitä tehdään ensimmäiseksi ja kenen osaamista pitää kehittää, jotta ohjelman tavoitteet saavutetaan. Lisäksi avoin, sektorirajat ylittävä verkostotyöskentely tarvitsee johtamista, struktruuria sekä konkreettisia työkaluja ja yhteiskehittämisalustoja.

Muuten on iso riski siihen, että lillutaan verkostossa ja käydään ohimennen osallistumassa, mutta kun jotain pitäisi alkaa käytännössä tapahtua, monelta tippuu hanskat kädestä. Ei oikein tiedetä mitä pitäisi tehdä, kenen pitäisi tehdä ja mikä on kenenkin rooli. Ja kun avoimessa verkostossa mennään ja tullaan, aloitetaan homma vähän huomaamatta aina alusta uudestaan ja uudestaan.   

 

Avointa ja läpinäkyvää yhteiskehittämistä – tutustu työskentelyn dokumentaatioon

Kriittisimmäksi osaamisen kehittämisen kohderyhmäksi tunnistimme julkisen sektorin palveluiden kehittäjät ja hankkijat sekä palveluiden tarjoajat niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Myös julkishallinnon organisaatioiden johtajat ja päättäjät ovat tärkeä kohderyhmä, sillä muutos teknologiaa hyödyntävään ihmiskeskeisyyteen on suuri nykytilaan nähden. 

Oppimistarpeita tunnistimme paljon. Pääset tutustumaan työskentelyn dokumentaation vapaasti. Nyt ei nimittäin kehitetä suljettujen ovien takana kulmahuoneessa, vaan pyrkimyksenä on mahdollisimman läpinäkyvä ja kaikille avoin työskentely. Siihen velvoittaa jo valittu ihmiskeskeinen lähestymistapa.

Auroran osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämisohjelmaa vetää Valtionvarainministeriön AuroraAI-tiimin erityisasiantuntija Mette Vuola, joka kuvailee työskentelyä seuraavasti:

“AuroraAI on tavoitteiltaan todella innostava ohjelma. Työtä näiden tavoitteiden eteen on kuitenkin tehtävä paljon! Osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämisohjelman suunnittelu on lähtenyt mielestäni hienosti käyntiin – yhteistyössä yli siilojen ja sektoreiden. Olin vaikuttunut Saaran ja Tuiren käyttämistä muotoilumenetelmistä ja -työkaluista ja tämä ote tulee vahvasti näkymään jatkossakin tekemisissämme.”

Kaikille avoin Aurora-digikoulutus julkaistaan syyskuussa eOppivassa

Avoimuuden lisäksi ensisijaisen tärkeätä on päästä konkretiaan. Norsukin syödään paloissa. Ensimmäinen konkreettinen osaamisen kehittämisen toimenpide on kaikille avoimen digikoulutuksen julkaiseminen eOppivassa syyskuussa 2020. Koulutus on peruspaketti siitä, mistä Aurorassa on kyse, ja mitä se eri kohderyhmille tarkoittaa. 

Hihat laitetaan heilumaan muutenkin. Valtionhallinnossa ollaan hyviä tekemään esiselvityksiä, ohjelmarunkoja, työryhmiä ja verkostotapaamisia. Ihmiskeskeinen lähestymistapa nostaa kuitenkin keskiöön ketterän kehittämisen, nopeat protot, kokeilujen kautta oppimisen, organisaationäkökulman häivyttämisen, muotoilun menetelmät sekä design-ajattelun.

Toistaiseksi ne eivät vielä ole ominta omaa valtionhallinnon tekemistä, mutta muutos on jo nähtävissä ja muutoksen vauhti alati kiihtyvä. Ihanaa!


Minä & Tuire kasuaalisti, turvavälit huomioiden. Jouduimme tyytymään livetilanteessa toisiimme, sillä työryhmän olemme tavanneet ainoastaan diginä.

 

Kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa muotoilun keinoin

Olen aivan valtavan iloinen siitä, että Suomen kansallinen tekoälyohjelma lähtee rohkeasti ratkaisemaan asioita muotoilun menetelmin ja ihmiskeskeisesti.

Niin siistiä! Kuka muu muka kuin Suomi?! Matkasta ei varmasti tule helppo, sillä monia asioita tehdään ensimmäistä kertaa. Mutta ehkä juuri se tekeekin siitä ikimuistoisen ja kutkuttelevan mielenkiintoisin. Jos en olisi jo mukana, niin todellakin haluaisin tulla mukaan!

Jos sinuakin kiinnostaa ihmiskeskeisen yhteiskunnan kehittäminen tekoälyn avulla, liity mukaan Aurora-verkostoon.