MarikaTammeaid   20.03.2018

Syntyykö parempaa tulevaisuutta ongelmia poistamalla?

Elämä ja varsinkin työelämä heittää eteemme erilaisia arkisia ongelmia – yleisten havaintojen mukaan tasaisessa ja välillä kiihtyvässä tahdissa…

Perinteisesti suhtaudumme hankaluksiin lineaarisella syy-seurausmallilla eli lähdemme pohtimaan ongelmien aiheuttajia ja etsimään ongelmien syitä, joskus jopa juurisyitä.  Se onkin erinomainen tapa, jos on korjaamassa koetta tai muuta mekanistista kokonaisuutta. Tärkeä kysymys kuitenkin on, miten hyvin tämä lähestymistapa sopii kompleksisten haasteiden ja keskinäisriippuvuuksien maailmaamme, jonka ilmiöt eivät ole ratkaistavissa ainakaan minkään yhden asiantuntijuusalueen näkökulmasta. Ja kuinka hyvin mekanistiset mallit sopivat ihmisyhteisöihin ja ihmisten toimintaan ylipäätään? Ihmisyhteisöt kun ovat luonteeltaan jatkuvasti uudistuvia suhteiden verkostoja eikä organisaatio ole staattinen rakenne, vaikka organisaatiokavio niin yrittäisi uskotella.

Kompleksisessa systeemissä yritys edetä lineaarisesti käytännössä vain lisää kaaoksen määrää. Se johtaa helposti syyttelyyn, omien asemien varmistamiseen ja siihen, ettei pian enää puhutakaan itse asiasta vaan on edetty nopeasti poteroiden kaivamiseen. Ongelmista liikkeelle lähteminen on myös aina reaktiivista ja jättää kysymättä sen tärkeimmän kysymyksen: millaista tulevaisuutta haluamme toiminnallamme rakentaa?

Parempaa tulevaisuutta kannattaa siis lähteä tavoittelemaan toimintaympäristön huomioon ottavalla, osallisia arvostavalla sekä yhteistä tulevaisuusajattelua rakentavalla tavalla. Voimat kannattaa ongelman kaivelemisen sijaan käyttää yhteisen toimijuuden rakentamiseen ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen luomiseen. Näin saadaan liikkeelle ongelmakierteen sijasta tavoitekierre, joka parhaimmillaan muuttuu innostuksen spiraaliksi. Jaettu ja selkeä visio on väkevä toimintaa eteenpäin vievä voima.

Johtajana, kehittäjänä, kokeilijana tai missä tahansa muussa työelämän roolissa toimiessa kannattaa siis pysähtyä havainnoimaan pyöritkö arjessa ongelmien vai ratkaisujen ympärillä ja kumpaa kohden työyhteisöäsi luotsaat.

eOoppivan johdantokurssi ratkaisukeskeisyyteen avaa kolmen esimerkin kautta mitä eroa on ongelmakeskeisellä ja ratkaisukeskeisellä ajattelulla ja mitä hyötyä on ratkaisukeskeisyyden tuomisesta organisaatioiden, ryhmien ja johtamisen arkeen. Saat myös vinkkejä siitä, miten voit harjoittaa ja harjoitella tilannelähtöistä, positiiviseen muutoksen orientoitunutta ajattelu-, vuorovaikutus- ja toimintatapaa käytännössä.

 

Marika Tammeaid,

ratkaisukeskeisen ajattelun ja toiminnan kouluttaja, Sitran julkisen sektorin johtamisen avainalueen johtava asiantuntija

 

 

Kommentit:

Jätä kommentti