Duunissa Suomelle

Duunissa Suomelle kertoo uuden ajan virkamiehistä. Niistä jotka eivät istu pölyttymässä konttoreissa vaan niistä, jotka hakeutuvat rohkeasti ihmisten pariin, verkostoitumaan, jakamaan ja hankkimaan osaamista. Uteliaina ja pelottomina he haastavat itsensä ja lähipiirinsä tekemään työtä uudella tavalla, yhdessä ja organisaatiorajoja rikkoen.

Kuvassa Virpi Einola-Pekkinen ja Jonna Heliskoski

Virpi Einola-Pekkinen ja Jonna Heliskoski

Virpi E-P keskustelee vaikuttavuusvalmentaja Jonna Heliskosken kanssa.

 

Virpi E-P:n vieraana tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.

 


Kuvassa Virpi Einola-Pekkinen ja Marika Tammeaid

Virpi E-P keskustelee Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaidin kanssa ratkaisukeskeisyydestä ja siitä, miten se liittyy ilmiölähtöiseen valmisteluun.

Virpi Einola-Pekkinen ja Seppo Määttä. Valokuvaaja: Jan Bosas

Virpi Einola-Pekkinen jututtaa VNK:n strategiajohtaja Seppo Määttää siitä, miksi ilmiöitä on tärkeä ymmärtää ja minkälaisia toimintatapoja niiden ratkaiseminen edellyttää.

 

Kuvassa Heidi Lampinen ja Anneli Temmes

Tässä jaksossa heittäydytään hyvän hallinnon siiville, kun HAUS Internationalin nykyinen johtaja Heidi Lempinen keskustelee HAUSin entisen toimitusjohtajan Anneli Temmeksen kansainvälisestä yhteistyöstä ja siitä millä lailla hyvän hallinnon viemiseen on mahdollista osallistua myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Jakso toimii samalla myöhemmin lanseerattavan HAUSin uuden ”Hyvän hallinnon siivillä” -podcast-sarjan avausjaksona. Hyvä hallinto kantaa ja vie meitä maailmalle, kun jaamme suomalaista julkisen hallinnon osaamista kumppanimaille.

 

Milla ja Riina

Duunissa Suomelle -sarjan 6. jakso kiteytyy huudahdukseen: Mekin vaikutimme valtiolla!

Jaksossa juuri harjoittelunsa päättäneet Riina Rinta-aho ja Milla Toivanen keskustelevat harjoittelusta ja harjoittelijoista kesällä 2020.

Korkeakouluharjoittelijat, joita valtiolla on vuodessa noin 1500-2000, ovat tärkeä osa valtion työyhteisöjä. He tuovat tullessaan arvokkaan työpanoksen ja toivotun piristysruiskeen. Valtiolle kannattaa tulla harjoitteluun, sillä usein opiskelija saa ensimmäistä kertaa tehdä juuri opintoihinsa liittyviä työtehtäviä. Harjoittelu on oppimisprosessi harjoittelijalle, mutta myös ohjaajalle. Hyvään harjoitteluun kuuluu myös sopiva määrä perehdytystä, ja Riinalla ja Millalla oli ratkaiseva rooli koronakesänä harjoittelijoille tarjotun – ja hienon palautteen saaneen – virtuaalisen perehdytyskokonaisuuden toteutumisessa.

Riina Rinta-aho

Riinan harjoittelu valtiovarainministeriössä on sisältänyt selvitystyön laatimista valtion virastojen, laitosten, liikelaitosten ja rahastojen rakenteita koskevista säädöksistä. Ennen valtiovarainministeriötä Riina työskenteli liikenne- ja viestintäministeriössä, joten kiinnostusta valtiolla työskentelyä kohtaan löytyy. Tällä hetkellä Riina viimeistelee hallintotieteen pro graduaan Suomen lentoliikenteen instituutioista. Maisteriksi valmistumisen jälkeen Riinan tavoitteena on työllistyä valtionhallinnon kehittämistehtävien pariin.

Milla Toivanen

Milla työskenteli kuluneen kesän Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin hallinnossa. Myös vuoden takainen harjoittelu ulkoministeriössä Suomen New Delhin suurlähetystössä oli erittäin antoisa ja opettavainen kokemus. Milla viimeistelee kansainvälisen politiikan maisteriopintoja Tampereen yliopistossa, ja kirjoittaa graduaan turvallisuuspolitiikasta.

 

Aiheeseen liittyvä webinaaritallenne 30.9.2020. Tallenteen alkupuolella Milla ja Riina käyvät läpi palautekyselyn tuloksia. Linkin takana myös palautekyselyn kalvosetti.

HR-kaikuja Mariankadulta:

Puhumme Verohallinnon Maiju Lovion sekä VM:n harjoittelijan Helmi Rantalan kanssa harjoittelututkimuksen tuloksista sekä hakijaviestinnästä.

 

Kuvassa jakson vieraat Marianne ja Thomas

Duunissa Suomelle -sarjan viidennessä jaksossa keskustellaan maamme kaksikielisestä hallinnosta.

Miten kansalliskieliä käytetään hallinnossa ja miten asiakkaita voidaan palvella suomeksi ja ruotsiksi. Luvassa rento ja vapaamuotoinen keskustelu, jossa käsitellään edellä mainittujen aiheiden lisäksi viestintään liittyviä aiheita, saavutettavuutta ja jopa yhteiskunnallista ilmapiiriä. Molempi parempi.

Thomas Sund, VTM, VM:

Thomas Sund on valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö. Thomas on viestinnän ammattilainen, joka on työskennellyt vaativien viestintäkokonaisuuksien parissa toistakymmentä vuotta. Hän johtaa valtiovarainministeriössä hallintopolitiikan viestintäryhmää, joka koordinoi kyseisen tulosalueen viestintätoimia. Thomas on osana maakunta- ja sote -uudistusta myös johtanut kahdeksan ministeriön ja eri alueiden edustajista koostuvaa viestintäverkostoa. Hänellä on myös pitkä kokemus yksityiseltä sektorilta.

Marianne West-Ståhl, PeM, RFV

Marianne har främjat och format utbildningsfrågor på den statliga förvaltningens arena i över tre årtionden, först i länsstyrelsens regi och de senaste tio åren som regionförvaltningsverkets direktör med nationellt ansvar för rättsskydd, utveckling och säkerhet inom svenskspråkig utbildning och småbarnspedagogik. Enheten utvecklar även de svenskspråkiga bibliotekstjänsterna och Marianne leder en nationell och tvåspråkig bibliotekssammanslutning för bibliotekens strategiska profilering. Marianne har skapat en stark och smidig nationell svenskspråkig enhet inom statsförvaltningen. Med ett strategiskt grepp och diplomati har Marianne bundit samman Svenskfinlands regioner samt statsförvaltningens finsk- och svenskspråkiga bildningsväsende för att belysa och driva de svenskspråkiga utbildningsbehoven i Finland.

 

Jonna, Sebastian, Tytti yhteiskuva

Hallinnon muuttuessa myös tavat tarkastaa valtiontaloutta uudistuvat. Valtiontalouden tarkastusviraston tavoitteena on asiakaslähtöisesti ja aktiivisesti rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa ja reagoida nopeastikin ympäröivän maailman muutokseen. Tämänkertaisessa jaksossa pohditaankin, millaisia kokeiluja, ketteryyttä ja osaamista tarvitaan, jotta päätöksenteon tueksi voidaan nyt ja tulevaisuudessa tuottaa luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa. Keskustelemassa ovat Valtiontalouden tarkastusvirastosta pääjohtaja Tytti Yli-Viikari, johtava tilintarkastaja Sebastian Seemer ja ylitarkastaja Jonna Carlson.

Tytti Yli-Viikari

Tytti Yli-Viikari on Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja. Tytti on intohimoinen julkistalouden tarkastuksen, julkisen päätöksenteon valvonnan ja riskienhallinnan ammattilainen. Hän pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan hyvää hallintoa ja tuottamaan entistä käyttökelpoisempaa ja oikea-aikaisempaa tietoa julkistalouden tilivelvollisuudesta.

Sebastian Seemer

Sebastianilla on lähes 20 vuoden kokemus tilintarkastustehtävissä. Työtehtävät ovat painottuneet sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden varmistamiseen esimerkiksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseissa ja verotusprosesseissa. Sebastian on aktiivinen VTV:n organisaation ja tilintarkastuksen kehittäjä: viime aikoina hän on vaikuttanut esimerkiksi laatuprojektissa ja tarkastuksen kehittämisen digiprojektissa.

Jonna Carlson

Jonna on työtoverien mukaan innovatiivinen, eteenpäin vievä vuorovaikuttaja joka ei jätä kollegaa tai asiakasta yksin. Hän uskoo vahvasti yhdessä tekemiseen ja keskustelevaan otteeseen työssään. Jonna työskentelee vaali- ja puoluerahoitusvalvonnassa sekä vaihtuvissa tarkastusprojekteissa. Hänen intohimonsa on uuden oppiminen ja hän haaveileekin lomasta majakkasaarella loppumattoman kirjaröykkiön keskellä.

 

Marian ja Heidi yhteiskuva

Keskustelemassa ovat Irlannin hallintokoulun johtaja Marian O’Sullivan ja Haus Internationalin johtaja Heidi Lempinen.
 Jakson aiheena on Helsingissä pidetty Suomen EU-puheenjohtajuuskauden liitännäiskokous, DISPA kokous.

DISPA-verkosto on Euroopan hallintokoulujen johtajien välinen verkosto, jonka tavoitteena on jakaa ja edistää virkamieskoulutuksen parhaita käytäntöjä. DISPA-verkosto kokoontuu EU:n  puheenjohtajuuskausien mukaisesti ja seuraava kokous pidetään Suomessa, Helsingissä 7.-8.11. Säätytalolla. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa HAUS kehittämiskeskus Oy. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat luottamus, julkinen johtaminen ja oppimisen digitalisoituminen.

 

Tämänkertaisessa jaksossa pureudutaan uudenlaiseen oppivaan vuorovaikutukseen, mistä se koostuu ja miten me jokainen voimme sitä rakentaa joka ikinen työpäivä. Vieraanani on neuvotteleva virkamies Merja Niemi Opetus ja kulttuuriministeriöstä ja minä olen kehittämispäällikkö Virpi Einola Pekkinen Valtiovarainministeriöstä.

Merja Niemi, FL, OKM:

Merja Niemi on pitkänlinjan EU- ja kansallisen aluekehittämisen asiantuntija OKM:ssä. Vuodesta 2017 lähtien hän on toiminut OKM:n yliosastollisen aluekehittämisen AINO-tiimin vetäjänä. Osana maakunta- ja soteuudistusta hän on ollut kehittämässä valtioneuvostotason ohjausta kahdeksan ministeriön ja alueiden yhteistyössä kehittäjäkumppanuutena sekä VM:n luotsaamassa Osaamisen joustava hyödyntäminen -hallitusohjelmahankkeessa.

Virpi Einola-Pekkinen, KM, VM:

Virpi Einola-Pekkisellä on yli 30 vuoden kokemus julkishallinnon toimintatapojen ja toimintakulttuurin uudistamisesta. Twitter -tilinsä kuvauksen mukaisesti Virpi ”uudistaa hallintoa ja hallintokulttuuria kytkemällä yhteen erilaisia ihmisiä ja asioita uusiksi mahdollisuuksiksi”.

 

 

Kirsi ja Kimmo

Duunissa Suomelle -sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan verkostojen luomisesta ja niiden hyödyntämisestä sekä luottamuksen rakentamisesta. Kokeilukulttuuri ja johtamisen merkitys asiantuntijoiden tiedon ja osaamisen jakamisessa ovat keskiössä, samoin myönteisen ilmapiirin synnyttäminen.

Luottamuksen rakentuminen verkostoissa ja vuorovaikutusta tukevat teknologiat ovat keskeisiä hiljaisen tiedon paremmassa esiintuomisessa. Johtamisen tehtävänä on rakentaa tilaa kokeiluille: innovaatiot syntyvät, kun asiantuntijoilla on turvallinen tila tehdä ja kokeilla. Verkostoissa olemme enemmän kuin oma itsemme: verkostoitumalla kasvatetaan osaamista ja luodaan tietoa sekä luottamusta.

Keskustelemassa ovat professori Kirsimarja Blomqvist ja VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku.

 

Kirsimarja Blomqvist
Kirsimarja Blomqvist toimii tietojohtamisen professorina Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT yliopisto), missä hänen tutkimus- ja opetustyönsä liittyy tietoprosesseihin, luottamukseen, innovaatioihn, verkostoyhteistyöhön ja siihen, miten digitaalisuus vaikuttaa organisoitumiseen. Hän vetää LUT yliopistossa myös Digitalisaatio ja uudet organisoitumismuodot –tutkimusryhmää, mikä tutkii mm. ekosysteemejä ja digitaalisilla alustoilla toimivia nopeita asiantuntijatiimejä.

Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri, Väestörekisterikeskus:
Kimmo Rousku on laaja-alainen digitalisaation, digiturvallisuuden ja tietosuojan asiantuntija, digitalisaation avulla tapahtuvan toiminnan muuttamisen, ICT- sekä turvallisuuden eri osa-alueiden asiantuntija sekä tietokirjailija. Tällä hetkellä hän toimii Väestörekisterikeskuksessa valtiovarainministeriön asettaman Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän pääsihteerinä (VAHTI).