Jos työskentelet asiantuntijatehtävissä alalla kuin alalla, olit sitten johtavassa asemassa tai et, niin uskallan väittää, että tästä kirjasta (Hanna & Jesse Maula 2019: Design ja johtaminen) on jokaiselle hyötyä. Jos ei design-lähtöinen ajattelutapa, organisaatiokulttuuri tai johtaminen kiinnosta, sitä suuremmalla syyllä kannattaa lukea. Vähintäänkin sen takia, että on hyvä välillä tuulettaa omaa ajatusmaailmaa sen suhteen miten työskentelemme ja millaista organisaatiokulttuuria rakennamme.
Ja ennen kaikkea ettei kävisi näin:
“Kaupittelemmeko asiakkaille tuotteita, joita he eivät tarvitse, rahalla, jota heillä ei ole, syystä, joka ei ole heille merkityksellinen?”
Design-lähtöiset yritykset menestyvät paremmin kuin kilpailijat
Monien tutkimusten mukaan luovuus on tulevaisuuden, ellei jopa jo nykyhetken, tärkein työelämätaito. Suomalaisessa työelämässä luovuuden tukeminen työyhteisöissä ja organisaatiossa näkyy kuitenkin vähän. Harva organisaatio tekee konkreettisia toimenpiteitä luovuuden herättämiseksi tai tukemiseksi, ja vielä harvempi perustaa johtamisen siihen. Se on sääli, sillä maailmalta on jo useamman vuoden ajan kuulunut ja näkynyt paljon esimerkkejä ja tutkimustuloksia siitä, miten design-lähtöiset organisaatiot menestyvät muita paremmin.
Design-lähtöisillä yrityksillä on 41% korkeampi markkinaosuus, 46%parempi yleinen kilpailukyky, 50% sitoutuneemmat asiakkaat ja 70% parempi digitaalinen käyttökokemus kuin kilpailijalla. (Lähde: Forrester Research Consulting & Adoben tekemä tutkimus 2016). Melkoisia lukuja!
Esimerkiksi IBM on investoinut voimakkaasti design-ajatteluun vuodesta 2012 lähtien, mm. palkkaamalla 1500 designeria ja tekemällä laaja-alaisen organisaatiokulttuurin muutoksen. Kyllä kannatti, nimittäin sen seurauksena IBM pystyy tuottamaan tuotteensa markkinoille kaksi kertaa nopeammin kuin aikaisemmin, kehitystyöhön kuluu 33% vähemmän aikaa ja kokonaisuutena sijoitetun pääoman tuoton arvioidaan olevan 301 %.
Suomessa OP-Pohjola on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun yritykseen palkataan lähes sata designeria. Kirjasta voi lukea tarkemmin siitä, miten OP-Pohjola mittaa designin vaikutusta.
Design-ajattelu ei ole vastakohta analyyttiselle tarkastelulle
Design-ajattelun keskeisiä periaatteita ovat empatia, kriittisyys ja haastaminen, uteliaisuus, kokeilu, selkeys, kokonaisvaltaisuus, avoimuus uudelle, poikkitieteellinen yhteistyö ja visuaalisuus. Design-ajattelun keskiössä on tiimi, joka työskentelee yhdessä, ja joka pystyy tuottamaan lisäarvoa toistensa ajatusten ympärille, ja joka pyrkii kohti yhteistä päämäärää. Jatkuva muovaantuminen ja parantaminen ovat keskeinen osa design-ajattelua; valmista ei tule koskaan, vaan keskeneräisyys on voimavara, joka vie kohti parempaa.
Haluan korostaa erityisesti sitä, että design-ajattelu ei ole vastakohta dataan pohjautuvalle analyyttiselle tarkastelulle, vaan se ennemminkin yhdistää analyyttisen ja intuitiivisen ajattelun. Design-ajattelu on tulevaisuuteen suuntaavaa ja keskittyy siihen, mitä voisi olla, sen sijaan, että lähdetään ratkomaan asioita nykytilanteesta.
Design-ajattelua voidaan pitää myös opportunistisena, koska design-ajattelivat hakevat koko ajan uusia mahdollisuuksia ja luovat uusia hypoteeseja käyttämällä luovuutta. Jos organisaatiossa satsataan ainoastaan ennustettavissa oleviin ja helposti kopioitaviin ideoihin, ne johtavat ehkä pieniin parannuksiin lyhyellä aikavälillä, mutta sillä tavalla ei synny organisaatiota tai toimialaa uudistavia ja mullistavia parannuksia.
Design-lähtöinen johtaja innostuu kaikista ideoista
Erityisen hyvää kirjassa on minusta hyvin käytännönläheiset osiot siitä, miten design-lähtöinen organisaatio rakennetaan ja miten sitä johdetaan, ja miten se eroaa perinteisestä tavasta. Design-lähtöinen johtajuus tarkoittaa suuria muutoksia siihen tapaan, jolla esimerkiksi Suomessa perinteisesti ja tyypillisesti johtajien odotetaan toimivan.
Design-lähtöistä johtajaa kiinnostaa enemmän mahdollisuudet kuin rajoitteet ja riskit. Hänen arvovaltansa perustuu läsnäoloon ja ideoihin. Hän ei koskaan tyrmää ideoita, vaan suhtautuu niihin innostuneesti! Design-lähtöinen johtaja ymmärtää syvällisesti luovia ongelmanratkaisuprosesseja, motivoi ja provosoi muita, ei pelkää haastaa nykytilaa tai synnyttää kaaosta, vaan pikemminkin ruokkii sitä! Ja ennen kaikkea, design-lähtöinen johtaja ei nojaa pelkästään analyyttiseen lähestymistapaan ja rationaalisen päätöksentekoon, vaan hyväksyy kokemuksen, tunteiden ja intuition hyödyntämisen.
No kuulostaako helpolta? Ei todellakaan.
Toteutuessaan design-lähtöisen organisaatiokulttuurin hyödyt ovat kuitenkin niin kiistattomia, että jos olisin johtaja, niin en kyllä uskaltaisi jättää kokeilematta.
Miksi juuri tämä kirja aiheesta on erityisen hyvä?
Ensiksikin, minusta on tärkeää, että kirja on suomeksi kirjoitettu, ja että siinä käsitellään heti alkupuolella design-sanan problematiikkaa suhteessa englanninkieliseen termiin design, joka on ennemminkin verbi kuin substantiivi. Yksi väärinymmärrys suomalaisessa työkulttuurissa liittyy mielestäni siihen, mitä designilla tarkoitetaan. Ko. kirjassa design määritellään “ajattelutapana sekä tavoitteellisena keinona ratkoa ongelmia ja tuottaa paras mahdollinen asiakaskokemus”. Designissa on siis kyse asiakkaan tarpeista ja oikeiden ongelmien löytämisestä ja niiden ratkaisemisesta, kokeilemisesta ja aikaisten virheiden tekemisestä.
Toisekseen, kirjassa kerrotaan hyvin konkreettisella tavalla, millaista kilpailuetua syntyy design-lähtöisestä ajattelu- ja toimintavasta sekä organisaation sisällä että ennen kaikkea asiakkaille. Tämän kirjan lukemisen jälkeen minusta on melkein mahdotonta olla ajattelematta uusiksi jotain.
Itselleni toki kirjassa oli paljon tuttuja asioita jo yli kymmenen vuoden takaa (ensikosketukseni Design Thinking -ajatteluun oli vuonna 2008 opiskellessani Australiassa design-tutkimusta), mutta silti se oli lukukokemuksena innostava, ajankohtainen, toimi uskonvahvistajana ja inspiraationa!
Olisiko nyt maailma vihdoin valmis design-lähtöiseen ajatteluun?! No me ainakin eOppivassa ollaan. Ilman jatkuvaa kokeilua, tiimityötä, luovuutta, uteliaisuutta ja jatkuvaa oppija- sekä asiakasymmärryksen keräämistä ei eOppiva olisi se mikä se on. Jo melkein 25 000 kirjautunutta uniikkia käyttäjää!
