eOppiva Kirjaudu
Aura Korhonen 03.09.2020

Kolme viikkoa harjoittelijan silmin

Hyppään z-junaan. Onhan kaikki tarvittava mukana? Olenko yli- tai alipukeutunut? Onko minulle ihan oikeasti ilmestynyt näppylä otsaan yön aikana? Jonkin verran jännittää ensimmäinen päivä HAUS:lla oppimis- ja palvelumuotoiluharjoittelijana. Onneksi koulukaverini on menossa samalla junalla Helsinkiin työharjoitteluun, niin voimme hermoilla yhdessä. Molemmat ovat valtiolla harjoittelussa, joten yhteistä pohdittavaa riittää koko matkaksi. Juttelemme tulevasta päivästä ja rohkaisemme toisiamme. Tulemme lopputulokseen: paras olla vain ihan oma itsensä. No, ehkä koetan vähän suitsia railakasta porin murrettani, olenhan sentään menossa Stadiin, mietin itsekseni.

 

 

 

Nimeni on Aura Korhonen. Olen 22-vuotias teollisen- ja brändimuotoilun opiskelija Lahden Muotoiluinstituutissa. Neljännen, ja samalla viimeisen, vuoden opinnot alkoivat juuri ja loppuvuosi meneekin työharjoittelun merkeissä. Tätä blogia kirjoittaessani olen ollut HAUS:lla työharjoittelussa kolme viikkoa. Ensimmäisen päivän stressaaminen osoittautui heti alkuun turhaksi, sillä vastaanotto oman tiimini ja koko HAUS:n puolesta on ollut erittäin lämmin. 

Kolmen viikon sisällä on ehtinyt tapahtua jo paljon. Tässä muutama nosto mieleenpainuvimmista tapahtumista: Kahdensadan Veron asiantuntijan edessä discoilu Teamsin välityksellä (kyllä, se tapahtui), MOPA -projektiin (monipaikkainen ja paikkariippumaton työ valtiolla) pää edellä sukeltaminen ja siitä kuivin nahoin selviäminen, sekä tiedolla johtamisen palvelumuotoiluprojektiin tutustuminen ja starttailu. Projektit tulevat jatkumaan tiuhaa tahtia läpi syksyn ja odotan innolla tulevaa.

Mitään näistä en ole tietenkään tehnyt yksin, vaan osana erinomaista digitiimiä. Olen päässyt projekteihin mukaan palvelu- & oppimismuotoilja Saara Saarisen asiantuntevassa opastuksessa. Lisäksi kolmeen viikkoon on mahtunut lukuisia perehdytyksiä, valtava määrä minulle ennestään tuntemattomia valtionhallinnon käsitteitä ja lyhenteitä, suunnitteluhetkiä, etäpalavereita ja kahdet missatut työporukan lentopallotreenit. Lupaan olla vielä joskus treeneissä edustamassa, vaikka pallolajit ovatkin heikkouteni!

Tavoitteita & oivalluksia

Tavoitteeni on saada harjoittelusta arvokasta työkokemusta ja kasvattaa ammatillista itsevarmuuttani muotoilijana. Hiljaisen tiedon kertyminen henkiseen muotoilupankkiini tuntuu myös kutkuttavalta ajatukselta. HAUS:lla pääsee tekemään laajasti yhteistyötä lukuisten eri valtionhallinnon organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa, jonka ansiosta projektit ovat laaja-alaisia ja monipuolisia.

Joskus palvelumuotoiluprojektien teemat ja aiheet ovat haastavia, jopa vieraita minulle. Olen oivaltanut, että hyvän fasilitoijan, tai palvelumuotoilijan, ei tarvitse olla asiantuntija kaikilla toimialoilla, mutta yleiskäsitys aiheesta kuin aiheesta on hyvästä. Fasilitoijan tärkeä tehtävä on mahdollistaa keskustelu ja ruokkia vuoropuhelua asiantuntijoiden kesken. Lieveilmiönä siinä voi itsekin tutustua uusiin käsitteisiin, toimintatapoihin ja aloihin. On mahtavaa tehdä työtä, jonka sivutuotteena oma yleissivistys ja maailmankuva kasvavat.

Etäilyä & ammatillista kehittymistä

Mielenkiintoista on ollut aloittaa harjoittelu aikana, jolloin lähipäivät työpaikalla ovat harvassa. Tästäkin huolimatta etätyöskentely ja yhteydenpito tiimiläisten kanssa on sujunut mutkattomasti. Myös etätyöpajojen järjestäminen ja fasilitoiminen diginä on tätä päivää, ja koenkin olevani etuoikeutetussa asemassa päästessäni harjoittelemaan sitä taitoa osaavien ammattilaisten opeissa. Toisaalta odotan myös työpajatyöskentelyä palvelumuotoilulle perinteiseen tapaan, yhdessä ja läsnä.

Sanotaan, että seura tekee kaltaisekseen. Tässä työyhteisössä toivon sen todella pitävän paikkansa, sillä minulla on loppuvuosi aikaa ammentaa HAUS:laisten mentaliteettia itseeni. HAUS:lla olen huomannut miten jokainen työntekijä on oman alansa terävä ammattilainen. Halu kehittyä ja kasvaa ammatillisesti on suuri. Matka asiantuntijaksi vie vuosia, ja pidän tätä työharjoittelua tärkeänä osana omaa matkaani kohti asiantuntijuuttani muotoilun alalla. Kiitos kaikille kuluneista työviikoista, odotan jatkoa innolla ja valmiina oppimaan uutta! Ja uskallanpa jo puhua poriakin rennon rempseästi.

 

Tua noi ni, mää lähe ny töihi!

 

 

 

 

 

 

Aura Korhonen
Kirjoittaja Aura Korhonen