Tänään vietetään digitaalisen oppimisen päivää. Suomessa hieman tuntemattomamman “juhlapäivän” kunniaksi eOppivan blogissa pohditaan, miltä digitaalisen oppiminen tulevaisuus oikein näyttää ja mitkä ovat mielestämme tärkeimmät ilmiöt, jotka kaikkien digitaalisia oppimiskokemuksia suunnittelevien tulisi pitää mielessään.
Digitaalisuuteen ja digitalisaatioon viitataan lähes jokaisessa megatrendejä ja tulevaisuustietoa käsittelevässä julkaisussa. Oppimis- ja koulutusjärjestelmien reformeja suunnitellaan, sillä työn tunnistetaan olevan rakenteellisessa ja kulttuurisessa murroksessa. Juurisyiksi mainitaan lähes aina teknologian huima kehitysvauhti, digitalisaatio sekä datan ja tiedon määrän kasvu.
Tiimimme tarkkailee digitaalisen oppimisen kehittymistä keskeiseltä paikalta. Valtion digitaalisena oppimisympäristönä haluamme olla tietoisia siitä, mihin suuntaan ala on muotoutumassa ja mitä kehityskulkuja meidän tulisi seurata erityisen tarkkaan. #DLDayta juhlistaaksemme olemme keränneet alle muutamia ajatuksia siitä, millaisiin asioihin ja ilmiöihin digitaalisen oppimisen tulisi mielestämme pystyä vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa.
Tulevaisuudessa…
…kulttuurinen muutos kohti jatkuvan oppimisen ideaalia jatkaa etenemistään. Valtioneuvoston teettämän selvityksen (26.2.2019) mukaan yksi tärkeimmistä jatkuvaan oppimiseen kannustavista toimenpiteistä, johon Suomessa tulisi kiinnittää huomiota, on digitaalisten oppimisalustojen ja -innovaatioiden tukeminen. Digitaalinen oppiminen on tullut jäädäkseen, ja nyt ennustukset kohdistuvat niihin tapoihin ja luoviin digitaalisiin ratkaisuihin, joilla jatkuvaa oppimista voidaan helpottaa, tehostaa ja yksilöidä entisestään.
...on yhä tavallisempaa, että tekoäly avustaa ja motivoi oppimista. Tekoäly voi analysoida oppijan tietotason ja tarjota tämän tiedon perusteella juuri ne oppimispolut ja -sisällöt, jotka kyseisellä hetkellä sopivat oppijalle parhaiten. Tekoälyn suurin potentiaali on ihmisen havainnointikyvyn ulkopuolelle jäävien, massadatasta erotettujen suuntausten tekemisessä ihmiselle näkyväksi. Parhaimmassa tapauksessa tekoäly voi auttaa tulevaisuuden kehityskulkujen havainnoinnissa. Näin myös oppijalle on helpompi tarjota tietoa siitä, minkä oppiminen on tärkeää, tehokasta tai hyödyllistä missäkin vaiheessa.
…oppija on ja pysyy oppimiskokemuksen suunnittelun keskipisteenä. Oppimismuotoilun periaatteita sovelletaan läpi oppimisen ja koulutuksen toimialan niin digitaalisten, sulautettujen, virtuaalisten kuin lähikoulutusten suunnittelussa.
…oppimisen arvot pohjautuvat yhä useammin kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen. Ihmiset eivät kouluttaudu vain lisätäkseen asiantuntemustaan tai ottaakseen haltuun vielä yhden uuden erityisosaamisen. Näiden lisäksi halutaan opetella myös elämäntaitoja ja psyykkisen hyvinvoinnin välineitä, kuten ajankäyttöä, kokonaisvaltaista hyvinvointia, läsnäolevaa tietoisuutta ja paineensietokykyä. Myös uusien lukutaitojen (new literacies) opetteluun, kriittisyyteen ja tiedolla johtamiseen panostetaan yhä enemmän.
Mikro-oppimisen suosio jatkaa kasvuaan
Lyhytkestoinen oppiminen, jossa tietoa omaksutaan pienissä paloissa, kasvattaa merkitystään. Samalla mikro-oppimispalojen sisällölle ja oikea-aikaisuudelle asetetaan enemmän vaatimuksia. Mikro-oppiminen on usein itseohjautuvaa, mutta tulevaisuudessa myös mikro-oppimista varten kehitetyt, oppijaa ohjaavat digitaaliset alustat kasvattanevat suosiotaan. Pulmana on, miten pienistä ja satunnaisista oppimispaloista voidaan kehittää oppijalle mielekäs ja merkityksellinen kokonaisuus.
Ja vielä lopuksi: myös tulevaisuudessa on hyvä muistaa, että digitaalisuus ei ole itseisarvo huolimatta sen merkityksestä yhteiskunnallisena muutosvoimana. Arvo on siinä, mitä digitaalisuuden avulla voidaan saavuttaa: oppimisesta voidaan tehdä joustavampaa, saavutettavampaa, yksilöllisempää ja tehokkaampaa. Oppija on myös digitaalisen oppimisen suunnittelun lähtökohta.
