eOppiva   17.11.2019

Digitaalinen oppiminen nostaa laatua ja säästää kustannuksia

Joskus digitaalinen oppimiskokemus on erinomainen, joskus taas totaalisen kaoottinen, mutta useimmiten se on jotain siltä väliltä. Ammattitaitoisella suunnittelulla voidaan päästä loistaviin lopputuloksiin.

Laatu syntyy suunnittelusta

Laatu ja koulutuksen tehokkuus digitaalisessa oppimisessa syntyvät sen suunnittelusta eli designista. Käsikirjoitus on samalla tavalla olennainen kuin esimerkiksi hyvin tehdyissä elokuvissa, sarjoissa ja peleissä. Digitaalinen oppimiskokemus voi olla erinomainen tai totaalisen kaoottinen – ja kaikkea siltä väliltä.

Digitaalisten oppimissisältöjen myötä oppijat voivat itse valita milloin ja miten opiskelevat. Siksi digitaalinen oppiminen kytkeytyy helpommin sovellettavaksi työelämään. Jos luokat ja neuvotteluhuoneet ovat täynnä, verkkokoulutukseen mahtuu kyllä. Osa verkossa tarjottavasta koulutuksesta toimii syötteenä syvempiin koulutuksiin. Näin päästään toteuttamaan käänteistä oppimista, jossa etukäteismateriaalit opiskellaan videopohjaisten materiaalien avulla.

Digitaalinen oppiminen edistää myös asiantuntijoiden liikkuvuutta, koska digitaalisesti voidaan opiskella asioita, joihin ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta.

Oppimissisältöjen skaalautuvuus tuo kustannustehokkuutta

Verkossa tuotettu, skaalattava oppimissisältö tarjoaa toki myös kustannustehokkuutta. Me eOppivassa olemme huomanneet, että Suomen valtionhallinnon kokoisessa organisaatiossa se saattaa olla myös ainoa tapa levittää yhteisiä osaamisia. Digitaalisen koulutuksen toteuttamisesta on hyötyjä myös kouluttajalle, sillä se ei sido kouluttajan aikaresursseja jokaisella koulutuskerralla.

Oppija saa digitaalisesta koulutuksesta suurimman hyödyn kuitenkin vain silloin, kun koulutuksen suunnitteluun on panostettu kunnolla, oppimisympäristö tukee oppimista ja on helppokäyttöinen, ja oppimistavoitteet ovat selkeät. Tämä pätee samalla tavalla kaikkiin koulutuksiin ja oppimistilanteisiin.

Oppijoiden lähtötasojen vaihtelu tuo haastetta suunnitteluun

Työssämme kohtaamme usein myös digitaalisen oppimisen haasteita. Moni pitää digitaalista oppimista edelleen pedagogisesti puutteellisena, koska siinä korostuu valmiin tiedon siirto, eikä opiskelijan oppimisen tukemiseen välttämättä tarjota riittävästi välineitä. Joskus sisältöjä pidetään liian helppoina ja toisinaan taas liian vaikeina. Se on tosin ymmärrettävää, sillä avoimessa digikoulutuksessa on mahdotonta ottaa huomioon kaikkien oppijoiden lähtötasoa.

Lisäksi monien MOOCien läpäisyprosentit ovat melko huonoja, mikä joidenkin mielestä kyseenalaistaa digitaalisen koulutusten kiinnostavuuden ja merkityksellisyyden. Moni verkkokoulutus on myöskin vain johdanto aiheeseen, eikä jatkokoulutusta ole saatavilla. Oppijoiden motivoituminen kokonaisuuksien suorittamiseen onkin digitaalisen koulutuksen suurimpia haasteita.

Koulutus ei kehitä osaamista, jos siihen ei osallistuta

”Silloin, kun sinulle sopii” -oppimisessa on hyviä ja huonoja puolia. Koulutus on saatavilla juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Mutta koska siinä ei välttämättä ole rakenteita ja deadlineja, sitä hyödynnetään “silloin, kun on aikaa” – eli ei välttämättä koskaan. Toisaalta rajattomat mahdollisuudet voivat tehdä valinnasta vaikeaa. Siksi onkin tärkeätä, että myös organisaatio ohjaa oppijoita tärkeiden koulutusten pariin, kuten sosiaalisen median vaikuttaja Marko Suomi toteaa.

Paraskaan koulutus ei kehitä organisaation osaamista, jos siihen ei osallistuta. Organisaation tai tiimin tulostavoitteisiin pitäisi olla selkeästi nostettu koulutuskokonaisuuksien vaikutus ja sen todentaminen. Esimerkiksi monet valtion virastot ovat ottaneet eOppivan Tietosuojan ABC -koulutuksen pakolliseksi suoritukseksi. Näin ne voivat myös täyttää osoitusvelvollisuuden siitä, että rekisterinpitäjä noudattaa tietosuojalainsäädäntöä.

Oppimisen tuki ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää

Digitaalinen oppiminen vaatii digitaitoja ja itseohjautuvuutta. Joillekin kuitenkin jo pelkästään erilaisiin oppimisympäristöihin kirjautuminen saattaa olla liian korkea kynnys oppimisen aloittamiselle. Jotta se olisi kaikille helppoa, tulisi oppijoita tukea esimerkiksi erittäin helppokäyttöisillä oppimisympäristöillä, muistutuksilla, pelillisillä elementeillä tai muilla kannusteilla. Myös palaaminen opiskelun pariin tai uuteen koulutukseen tulisi olla mahdollisimman vaivatonta.

Joillekin digitaalista oppimista vaikeuttava asia on yhteisöllisyyden puute. Varsinkin itseopiskeluun perustuvissa koulutuksissa on vähän sosiaalisia elementtejä, jolloin oppija voi jäädä ilman oppimista tukevaa vuorovaikutusta ja sosiaalista painetta. Tähän haasteeseen voimme vastata kannustamalla yhteiseen opiskeluun tiimeissä, tarjoamalla keskustelufoorumeita kaikille aiheesta kiinnostuneille, tai ohjaamalla oppijoita seuraamaan keskusteluja ja jakamaan tietoa ja osaamista sosiaalisen median käytäntöyhteisöissä.


Pelikirja-blogisarjassa käsittelemme parhaita käytäntöjämme digitaalisten koulutusten tuotannossa. Tieto perustuu kymmeniin tekemiimme digitaalisiin koulutuksiin ja yhteistyöhön satojen asiantuntijoiden kanssa. Voit ladata pelikirjan ilmaiseksi täältä.